Kenties eräs kuuluisimmista katolilaisista on laupeudentyöstään ympäri maailman tunnetuksi tullut äiti Teresa, joka oli alkuperäiseltä nimeltään Agnes Gonxha Bojaxhiu ja joka syntyi Albaniassa. Äiti Teresa syntyi 26.8.1910 ja kuoli 5.9.1997. Elinaikanaan äiti Teresa perusti sekä Rakkauden lähetyssisarten että Rakkauden lähetysveljien sääntökunnat.
Vuonna 1979 äiti Teresa sai työstään Nobelin rauhanpalkinnon. Vastaanottaessaan palkintonsa palkintogaalassa hän ilmoitti toivovansa, että palkintorahat lahjoitetaan Kalkutassa asuville köyhille, jolloin tuhannet köyhät saisivat ruokaa. Vuonna 2003 katolinen kirkko julisti hänet autuaaksi, jolloin hän sai myös arvonimen ”Kalkutan autuas Teresa” ja joulukuussa 2015 paavi päätti, että äiti Teresa julistetaan pyhäksi. Äiti Teresaa tosin kutsuttiin ”eläväksi pyhimykseksi” ja ”maailmanrauhan rakentajaksi” sekä ”yhdeksi maailman ihailluimmista naisista” jo elinaikanaan.
Äiti Teresa on todennut, että elämä on kallisarvoisin lahjoista, jotka Jumala meille antaa eikä meidän sen vuoksi tulisi tuhota elämää, vaan meidän tulisi taistella sen puolesta.
Lapsuus ja nuoruus
Äiti Teresan varhaislapsuudesta tiedetään melko vähän ja äiti Teresa itsekin vertasi omaa varhaista elämäänsä Jeesuksen varhaiselämään; Jeesus vietti kolmekymmentä ensimmäistä elinvuottaan hiljaiseloa ennen kuin aloitti julkisen toimintansa. Se kuitenkin tiedetään, että äiti Teresan lapsuuden aikainen perhe oli erittäin uskonnollinen ja aikuisen äiti Teresan usein toistama motto olikin, että perhe, joka rukoilee, pysyy koossa. Äiti Teresan lapsuuden aikaisessa perheessä vietettiin joka ilta perheen yhteinen rukoushetki ja perhe osallistui paikkakuntansa katolisen kirkon toimintaan.
Äiti Teresa halusi jo nuorena toimia kirkon tehtävissä. 12-vuotiaana hänestä tuntui, että hän sai kutsumuksen hengelliseen elämään. Melko pitkän pohdinnan jälkeen äiti Teresa päätti lähteä hyväntekeväisyystyöhön Intiaan.
Työ Intiassa
Äiti Teresa saapui Intiaan vuonna 1929, jossa hän aloitti noviisiaikansa Darjeelingin kaupungissa, joka sijaitsee Himalajalla yli kahden kilometrin korkeudessa. Ensimmäiset väliaikaiset nunnalupauksensa hän antoi toukokuussa 1931. Darjeelingissä hän toimi opetustyössä Loreton luostarikoulussa. Darjeelingissä hän työskenteli lyhyen ajanjakson verran myös sairasasemalla avustaen sairasaseman hoitohenkilöstöä.
Kalkutassa äiti Teresa työskenteli melkein 20 vuotta opettajana nunnaluostarissa sijainneessa koulussa. Hän opetti sekä maantietoa että historiaa. Elinikäisen nunnalupauksen äiti Teresa antoi toukokuussa 1937. Kalkutan ja Intian olot huononivat entisestään Toisen maailmansodan aikana ja lopulta Intiassa ajauduttiin nälänhätään vuonna 1943. Nälänhädän aikana miljoonia ihmisiä kuoli ja valtavia pakolaisjoukkoja vaelsi Kalkutassa ja muissa Intian suurissa kaupungeissa.
Syyskuussa 1946 äiti Teresa koki saaneensa kutsumuksen, jonka mukaan hänen oli jätettävä luostari ja elää köyhien keskellä auttaen heitä. Äiti Teresa koki kutsumuksen niin voimakkaana, että kertoi, että ellei hän olisi seurannut tuota kutsumusta, olisi hänen uskonsa murtunut. Vuonna 1948 hän sai luvan jättää luostarin, jolloin hän meni asumaan slummeihin kaikista köyhimpien keskelle. Tämä oli erittäin poikkeuksellista. Hän alkoi opettaa slummien lapsia.
Ensimmäinen köyhille suunnattu hoitokoti perustettiin Kalkuttaan vuonna 1952 ja sen toiminta tuli kuuluisaksi siitä, että hoitokotia ylläpitävät Rakkauden lähetyssisaret tarvittaessa kantoivat apua tarvitsevan kadulle hylätyn ihmisen hoitokotiin, jos tämä oli liian heikko kävelläkseen sinne itse. Myöhemmin köyhille suunnattu hoitokotitoiminta levisi ensin Kalkutan ulkopuolelle ja lopulta jopa Intian ulkopuolelle.
Modernit tiedotusvälineet auttoivat äiti Teresan työn nousemista näkyville maailmanlaajuisella tasolla. Tiedotusvälineiden kautta hän sai mahdollisuuden kertoa myös ajatuksistaan ja tavoitteistaan suurelle yleisölle, jolloin hän nousi maailmanlaajuiseksi julksuuden henkilöksi. Julkisuus antoi hänelle mahdollisuuden tavata esimerkiksi valtioiden päämiehiä ja hän sai tuekseen jopa paavin.
Viimeiset vuodet
Viimeisinä elinvuosinaan äiti Teresa sairasti paljon; hänellä todettiin muunmuassa bakteeriperäinen keuhkokuume, sydänsairauksia ja malaria. Äiti Teresa kuoli syyskuussa vuonna 1997 Kalkutassa. Hän oli kuollessaan 87-vuotias.